Kevät ehtii vihdoin tänne siit on näkyvillä jänne lumet maastoist sulaneet puronnoroiks hulaneet. Jää on vielä paikal meres ehkpä normaalissa keres toukokuulla tuhoutuu välkkyy jälleen salmensuu. Ain jos olis hellekesä tropiikkinen paisteenpesä miten siitä ilahtuis uudistumast tilahtuis. Kotomaassa neljää näkyy vaatrata voi kulloin täkyy suven tulo antavin ihmismieltä kantavin. Hopeisena merenlaine tuhatsävyis on se aine vehree luontoo sävyttää osatta ei kukaan jää. Aurinkoisil päivänpuolil eipä sijaa synkänhuolil uudistuttais mieleltä rokotuttais pieleltä. Suven suomeen suhistessa leppein tuulten tuhistessa vedenpeilin heijasteis talvihorkkaa oisko keis. Hyvää nyt tääl edessämme piehtaroidaan medessämme kunnes syksy sammuttaa harmaanloskal ammuttaa. Vinkkailtaisiin kavereille noustais mielten lavereille toinen toisest tykäten kiistat hiiteen lykäten. Itsekkyys ois iso pila myötämielel tulkoon tila riemunrieskaa ahmien pellossamme lahmien.
Pentti Pohjola 20060425 (20060425) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu