Kun ei keksi muuta huvii piirrelläänpä tavunkuvii riimiraakkei rassaten ajankuluu hassaten. Näist ei löydy kummast järkee ikupäivän, osoonkärkee tyhmäl päällä mietiksin vanhast muistist tietiksin. Olemaa kun ei saa stoppiin kelvatkohon mit jää koppiin antii turha tarkkailla reknookeinoin harkkailla. Tällaist soopaa päässä keitän säntänteitä pilast heitän josko joku onnistuu etuviistoon ponnistuu. Addiktoituu, tulee tavaks yhdenlaiseks kapeenhavaks pitää pakol tarttua miettimättä karttua. Sekin sopii vähäl mulle haitaksi ei luullust tulle nokkinens kun nuhertaa evähiä siitä saa. Unohtuilee ärsyttävät mielenpohjaa tärsyttävät hikee jotka nostatti yritteelle kostatti. Jokaisel meil arat sarat uupuin päistä edunvarat perittäinkin toimitaan sekundoja poimitaan. Ryntäily ei kaikil sovi lukittuna tuolla ovi arvailui vaan heitetään sisin toisilt peitetään. Hunkailut jo lopetettu vähäksoloon opetettu elintilas tuhritaan helpeitämme suhritaan.
Hätäpäissään tekee väärin unohtuu kun, rauhashäärin keräyksiin tuhlailee pakkoraos suhlailee. Kolikoitten puuttuessa seteleiksi muuttuessa nuukuus ei oo arvossaan pikikyns se tarvossaan. Virpojia kävi monii suklaamunii heille lonii kaksi yhdel kantelin finiks äkist antelin. Isompia tyttöi peräst eikä enää, munainteräst yks silt vielä tallella rahan antoon kallella. Tahtonut en olla tyly epätiedost käsil lyly lompsaa hieman aukaisin tilanteeni laukaisin. Jälkeenpäin tuot tietyst surin arvojärjes, meni nurin liiast oliit hyvillään pähkäillen ehk syvillään. Nuo on niitä tilanteita harkintaisten pilanteita missä sietäis miettiä edeltkäsin tiettiä. Pitäis vaihtaa kolikoita tarjoellen sitten noita suklaamunain puutteessa niskankynsiks muutteessa. Ukon mieltäät toheloijaks ajantasalt, etäälhoijaks rehdist olla yritän hyvälhyvyyt tyritän. Lepsuuttani, paikalpolen syrjäsolon mestar olen ilkkukaa ja naurakaa enempää en täältä jaa.
Pentti Pohjola 20060410 (20060410) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu