20060326 Köhmeissä

Leikkisästi pölpötellen
huomisihin kölpötellen
oispa älys aurinkoo
eikä niinkuin tollo koo.
Läimähtelis sanansäilä
unehtuisi möllö häilä
arvostusta tukisi
plussaksensa lukisi.

Vaan kun uupuu äijält sisu
ruutisuus läh pullannisu
het jos joku rapsahtaa
turvanpiiloon kapsahtaa.
Yli hereil olennoissa
rauhassa vaik omas koissa
siin ei ole järkeä
haapuloida kärkeä.

Niukkijoi ei tarvi vuottaa
ylempäänsä kunhan luottaa
tarpeelliset toteutuu
ajanhukkaa sit jo muu.
Kukkoilu tuo ihan väärin
sujuvaksi saada häärin
puhkumista pidättää
myötätuntoo idättää.

Hiljaaollen, taikka melus
ymmärteisest juttuns kelus
jos on tarve, autetaan
puutteisissa tautetaan.
Soimo suoltuu sutjast lahdel
kun tuos paikka, istuin kahdel
puhumisen pulppeelle
maistuu homma hulppeelle.

Orpoilu on toki puute
eikä siitä aina muute
tarvii niellä karvaansa
ystävien harvaansa.
Mallinnetaan mitämilloin
kaikkiruokii ollaan silloin
juuttumatta jästeihin
nirhumatta rästeihin.

Pentti Pohjola 20060326 (20060326) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu