Huikeenkirkas pyhäaamu uudest lumest, silkkilaamu ettei hiiren hyppäämää satumaista juuri tää. Aura romis kyllä raitil muual ollaan, puhtaanmaitil harvinaista herkkua keväimeltä terkkua. Riimin jälleen esiin etsin ankeutta samal metsin tunnepuolen tauloja nuhjaolol nauloja. Kohta talven kylmät takan ylätalo tsekkaa pakan sit taas purot lorisee ihmismassat sorisee. Paisteenkaari, kun tuo kohoo lämpöasteit meille tohoo ruskistaen kasvoja ilman pärstärasvoja. Hip ja hei, voi vaatteit vähii säteist tulee ihol lähii terveyttä tukevaa eittämät se pukevaa. Malesias formut kaahaa sinne rensselinsä raahaa taitaa koht jo menossa kierroksilleen kenossa. Lentomäes, linnunlailla pelkopeppuu täysin vailla hurjaa luisuu tornista ohest tsiikain, kornista. Tällaista on päivän anti mediasta suotu kanti lehteinlukuu, liikettä vinttitilois kiikettä. Lupsakka taas päivä eessä eikä olla simmut veessä uusiin täältä marhataan käsilsaatui tarhataan.
Pentti Pohjola 20060319 (20060319) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu