20060306 Monimieltä

Elämä on arvossansa
kulla, iloin tarvossansa
hetkin suruil maustettuu
läheiselkin taustettuu.
Sairauden pelkoo paikoin
missä olo, tummin laikoin
itsen kohdallakin tuo
väristyksin aistii nuo.

Joskus pakko täältä lähtee
kohti tuntematont tähtee
rajan yli siirtyä
muistoihin vain piirtyä.
Osais elää, toisetmuistain
hankaluudet ajois puistain
kiitosmieltä viljellä
suojaa ylhän kilvellä.

Ain ei jaksais jalka nousta
edistymään yhteis-showsta
tupasessaan tuhmailis
pyyntöi kielloin uhmailis.
Mitä mieles kulla viiraa
niillä piirusteilla tiiraa
valoisasta, hämärään
oivaltaen osans tään.

Hunninko vois kaiken kaataa
nurinpäisest jos sit raataa
tekemiinsä turtuen
unelmastaan murtuen
Lahjaa se on, kimpurakin
jokasorttii nurkis pakin
ettei tympee tavoita
miinuksille navoita.

Iloittaisiin, viel kun saamme
äkeitä täält usein jaamme
pienuutemme vähistä
kaposesta nähistä.
Kellä hermo jatkust pitää
ymmärrettä runsaast itää
valookohti varpaamme
helläellen arpaamme.


Pentti Pohjola 20060306 (20060306) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu