Nolauksiin, kieltäin laittuu hyvämieli hetkeks taittuu pyydetään jos komentain itsepäisel somentain. Oisi kahvit, tuuppa säkin viskaat yltäs jarruhäkin nimipäiväst osaamaan haastopuolta posaamaan. En oo känyt, vuositolkul omatunto siitä kolkul pyytämättä oisivat nurkaslässöön soisivat. Lähtemättä aina olen kotisissa totust polen reviirini rajoissa urnaamiset hajoissa. Sanonevat kummajaiseks looteruuden tummajaiseks vahingolle varoina yhteisyydel haroina. Kommunoinnin tarve toki silti siirryn erheeks koki omastykö olentaa riimirojui tehdä saa. Toisia kyl kunnioitan asenteella jotain voitan ylpeilyistä muualla kuoreenmenost ruualla. Aatokset siis uhost etääl mielen, pilveksehen vetääl soiteskelen, tuumailen puseralta ruumailen. Vuosivuodelt hiljaisemmin riuhtoiluilta itsee emmin palkintoi en ansaitse vuottakohot kelvot he. Pienelt näytän, tutkistellen ruosteisissain mutkistellen älkää vihal viskatko ival oloo riskatko.
Pentti Pohjola 20060305 (20060305) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu