Aamutointen jälkeen skriivaan paperille naarmuu hiivaan tottunut oon tällaiseen ilomielin riimii teen. Enkä oota kiitoksia jostain suurest liitoksia nöyrin haluin pakerran tähäntoviin takerran. Sanottavaa ei oo juuri purkuhalu silti suuri työn ei ääres äläjä höpistellen käläjä. Tinnitukset haitan viskaa jatkuvuuteen vingun kiiskaa moisenkanssa matkassa paras rauha hatkassa. Unohdella sietäis moiset valompia jutut toiset aurinkoisen aamuna hyvyyt ihan laamuna. Ikä-ukon housuis ollen taluttanut talliin pollen jos sen sopii levätä rasituksii evätä. Joutessaankin jotain pitää korvainvälist tointa itää näin ne hetket sujumpaa mappihins ei tyhjää jaa. Oleminen ongelmoistuu rutiini jos luota poistuu säpsähtäin silt karata pientä puuhaa varata. Henkireikä mul siis tämä kurtunkäplöö, riiminrämä virkistettä köyhälle havitetta löyhälle. Unohtaa, et polul poikin äijäpaha täällä loikin ylipaljoi kaapien tyhjäl täytet raapien.
Pentti Pohjola 20060217 (20060217) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu