20060215 Sujutonta

Ystävist erkanee arkuudenmyötä
hommahan tarvitsis hoituukseen työtä
ei ole vähällä eväitä
omaansa kapeut leväitä.
Punnukset putosi vaa-asta aikoi
runsuudensuuntaisiin, himmeitä haikoi
tupaseen tökkäsi kulkunsa
älläsi estoisen sulkunsa.

Mitattu matkoja, oletteinturvin
honaten hitaasti tiukkaisen kurvin
johon ei jaksamat riittäisi
tarpoman tyhjyyteen liittäisi.
Keljua herätä eväitä ilman
tyhjällä kompaktil näpsiä filman
alkuu ei edemmäs ehtisi
sulksato höprölle lehtisi.

Itsensä manaisi töppyjenturhiin
hanoja ruuvaisi, itkujenpurhiin
tolloo sais tyhmissään torjua
rotkojenreunoilla horjua.
Annetaan aloitteet, osaavain-näppiin
he kyllä laittavat kiikkerät säppiin
vähimmät, saisimme vääntyä
naakeli akselil kääntyä.

Hukattuin hävikkii todella riittää
että on elossa, siitä kyl kiittää
soutua, huopuuta, vuorossa
mutkia arkisen suorossa.
Joutoista jorinaa tässäpä tuhraan
alkeisii riimejä makuulla suhraan
pasuhun meno koht edessä
liottaa läskejään vedessä.

Äkäinen sihaus, pääkköä kyyryyn
taivuttaa ruhoa, matalanmyyryyn
viisar siin nousua vipattaa
hikeä harteille tipattaa.
Elämänantia kaikki on yhä
ohjaksii tiukemmal siinä ei nyhä
ukkona urallaan parskuttaa
vastetta toki ei suunnast jaa.

Pentti Pohjola 20060215 (20060215) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu