Pakkanen onneksi alensi määrääns järkevänsuuntaiseks laitteli häärääns vilua meille tääl tarjosi olemaa uhkillaan varjosi. Lunta kun niukasti esteri antoi routaa siin syvälle kamaraan kantoi vielä nyt röörörit ne sulana stoppi ei vähääkään pulana. Helmikuun halkaisu äkistä eessä keväimensuuntainen ilkkuilee reessä piankin lämpöistä tarjoan mit vielä tänäisest varjoan. Osaispa taipua nauttimaan näistä talvisen soreista hetkeimmepäistä jotka juur ohitse virtaavat sykkeellään kaikkea pirtaavat. Uusi se synkeä reilusti takan nyt voi taas tsekata tuoreesti pakan ässistä hetkittäin huvittuu avoimeks mieli siin kuvittuu. Yllätteit tarvi ei riennoissa olla totutun arkisis viihtyilee polla kotonaan hiljakseen heräillen vähille santsia keräillen. Miten on laitamme yhteisönsuhteen itse täs kokisin saavani nuhteen pirtissä pelkästi pesinyt kaverisuhde tuost kesinyt. Ikää on paljon ja edelle heikko sivuisel raiteelle joutunut veikko lähit kyl antavat tukea riimeiksi oloo tät pukea. Tuohon en kysykään keltäkään lupaa olemanehtoossa toiminta hupaa uudesta päivästä kiittelen harrasteit kupeeseens liittelen. Uneksut vähenneet vuosienmyötä puuhailu hommeleiks, aivoille työtä sininen taivas tuol yllämme ounattais oikeast vyllämme.
Pentti Pohjola 20060210 (20060210) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu