20060204 Hunkaloiden

Montaa hyvää haluaisi
ellei köyhyys kaluaisi
talot sekä tavarat
näkökulmat avarat.
Lompsa jos se pursuis tuohta
eripaikois innois nuohta
ympär palloo pinkoisi
uteluuttaan linkoisi.

Suurenis ei siltkään mielelt
tuskin välttyis harminpielelt
rahahan ei ratkaise
omavähyyt katkaise.
Itarammaks voisi tulla
lempeisis ei lällyis lulla
yrmeämmäks muuttua
sielunsisin puuttua.

Haaveille ei laittaa rajaa
täysilvaloil aina ajaa
etuilunsa topaten
kouraa herkäst lopaten.
Omiinspäin jos mieli kääntyy
ulommas sen laittaa sääntyyn
moist ei tarvi katua
rinnakkaisuus, satua.

Pelkoo, et on joten nurin
tarvitseitsee lujan kurin
erilaisuut etsien
ainutkertaa metsien.
Köyhänäkin kiva olla
selvis mietteis pysyin polla
virheet siin voi unohtaa
eikä piikkei syyttä jaa.

Turha muikistella suuta
räiskävänä, älyithuuta
nöyrtymystä esille
syömmensyväin pesille.
Vateri ehk usein kallel
aatamii jos liikaa tallel
näihin todest perehtyin
eikä ketjus erehtyin.

Pentti Pohjola 20060204 (20060204) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu