20060201 Kotikonstein

Tuulta ja lunta nyt ilmassa lentää
itäinen hönkä on valttia
ajatus keväimeen, etehen entää
siksi viel siedosti malttia.
Helmikuun ykköses, talvi on voimis
järjellä sietäilee aatella
vilulta karussa, paksuissa loimis
itseä eellensä saatella.

Meikäinen ukko on vilulle arka
liikunta lähespä topissa
puuttuvi rempseä, olojenkarka
enemmän nynnelön opissa.
Hönkäsis hidusti ylennyshaluu
jarrut nyt pohjahan painettu
tietenkin unteloks lerjuksi valuu
aikoi sit hyödyillä mainettu.

Nyt eivät laduilla liippaudu sukset
tupasen turvista tähtäillään
kivemmast olenta, ympäril ukset
harvasti hapelle lähtäilään.
Äkkisyys ei ole niskassa kurjaa
tohvelit täällä viel toimivat
aistit väh heikkenee, se kyllä nurjaa
edelteinmäärillä poimivat.

Luulla saa tahtonsa rajoissa kyllä
eikä moist yksikään estele
silti tuon aiempiin, eipähän yllä
harmaampaa arkea kestele.
Yhäti vuosissa lyhenee potku
näinpä tuo toimimaan laitettu
vältettäis ehdoitta, riipahdannotku
tärvii jo pienemmin haitettu.

Usko on ensin ja aiheinen tieto
sitten viet sivakat ladulle
ponne ei hitsiskään, rätsältä mieto
alustaa suoda ei kadulle.
Jokaisenjoutua, tukea pitää
heikompii heivata mäessä
sellaista sikurii juurikin itää
pimee ei yllätä näessä.

Pentti Pohjola 20060201 (20060201) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu