Keinoja tarvitaan, siellä sun täällä elämänpolulla pärjäilyyn oltava kunnossa kaikella säällä mielisen maailman värjäilyyn. Lossiksilyönti vie voimia turhaan hölmö vaan vängätä haluaa aikojenpitkin saa, tyrsyjenpurhaan iloton olenta kaluaa. Menennänmiestä ei tyhmästä tule kukin voi juttunsa julkaista suksi ei sähäkäst silloisest kule taaksensa pakko on mulkaista. Älyyvät ehtivät ykkösiks ensin ilmvirran tuntevi takana ukko mä aikoja suunnasta lensin nuhruinen ootteitten lakana. Eipä kyl toiveita keltäkään puutu mielkuvat lyllyää livakast turpihintulostkaan usea suutu nauttivat roimasta hivakast. Uunoimmil tarjotaan lämmintä kättä perällä jotka he voivottaa keulillaolijoil suotuna lättä onnea passailee toivottaa. Kulku on kaikilla, iltansa suuntaan partaist vaik paattia pitäisi eikä sit ylety miksikään muuntaan nurjien rikkoi vaan itäisi. Tuontähden anteeksiannosta hakuu lähdettäis kilvalla kisaamaan unehtuis pelkoinen pyllähteentakuu outoa rupeilla risaamaan. Sointuista värssyä mielisi vääntää ahtuudentunteelle stopiksi maanpinnanrajasta, tällaista ääntää itselle etuisen opiksi. Nurjaa jos kantelee kainalos usein erhe on tallaajan tukena hommienhyöty siin menenee kusein littaisuus asiain pukena.
Pentti Pohjola 20060130 (20060130) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu