Miellehaut jos ne puuttuu erämaaksi olo muuttuu saharaksi kuivettuu älyntaso nuivettuu. Tuollaiseen ei oiskaan mieli kitalakeen tarttuis kieli puhumaton tukahtais siinä sana nukahtais. Halutaanhan lörpötellä leikkimielel törpötellä arvostaen ystävii siit ei ukset hetkee kii. Nauramalla surut nurkkaan etuantihinkin kurkkaa vatsa et saa hytkyä täydelvauhdil rytkyä. Unelmoidaan lottovoitost mestarmaisest hanursoitost jok jäi haaveen asteelle kostean vast kasteelle. Arki prässää mielikuvii antamatta pitää huvii nurkissamme toimitaan rusinamme poimitaan. Lähtemällä, kulkemalla estehanat sulkemalla rohkeutta riiputtain normaal älyl, sillä vain. Rikkautta mielensuunnal hapanilmet äkist muunnal latupohjat pitäviks uutuuksia itäviks. Tätä sorttii, valoo löytäis mukavihin pakol töytäis antamatta aihetta pelonkipeet kaihetta. Junnattaisiin elo iltaan rakenteita, vahvein siltaan mikä mielet yhdistää hyvyys että päälle jää.
Pentti Pohjola 20060123 (20060123) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu