Ilo tule äijänluokse mieluimmiten kipist juokse ettei surul hollia tuloksena nollia. Heikko olen, sen kyl myönnän rattaitani nihkeest työnnän jaksamatta joutua olinpäiväin soutua. Parhaimmasti toki koitan aatamiini hetkin voitan notkahteita tapahtuu ärsee jos se vapahtuu. Suopeut on hengenpuolla ukkorukan rinnas tuolla moni moista epäilee sihtaelus lepäilee. Totta puhun, rehdist kulen ikäviltä luukut sulen enkä tärkeis tärväänny oudonkelkkaan värväänny. Mielelläinhän aina naurais kokkareita tieltä aurais ulkomuoto virhentää lehdel soiteksimaan jää. Ruutia en kyllä älläis turpihin tuos tyhmä tälläis eipä luokse tuppaajaa pikkupiirtein huppaajaa. Värssyjäni täällä väännän sisuani sinne käännän yhtälajii löperrän järkevist ehk töperrän. Olosuhteet antaa aseet kussakohdin makaa taseet rusinaks ei rutistu nahoissansa kutistu. Liikaa lihaa, luittenpäällä kun on eväskasoi näällä tökkää hampaat tavaraan makkaroitten avaraan.
Pentti Pohjola 20060122 (20060122) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu