20051225 Jouluaamuna

Kaavoihin oon käpertynyt
lähes tyhjään näpertynyt
vanha ukko uunilta
allergistui duunilta.
Seurattihin kirkonmenot
omas tuolis lojonkenot
etemmäs ei halua
nyhverteisest palua.

Vielä letsunperii, nuha
rojonsuunnas nokas tuha
pääsis selvil vesille
iloisista mesille.
Toki tiedän sijapaikan
heittänyt oon hukkaan laikan
ennenkään ei toiminut
kultahippui poiminut.

Jouluun mielis syventyä
pinnan alta hyventyä
rikkauksii omia
ärhämältä lomia.
Ystävät on todel vähis
erakkoisuus lähes nähis
sisaruksii kiittelen
harmuunpoistoon liittelen.

Näinkin mennään kohtuisesti
omil luuloil lohtuisesti
etsein ylhäält apuja
terontamaan hapuja.
Arkimiel kun aina käytös
masentavaa seurail näytös
ulkopuolta tsiikaten
rapaten sun piikaten.

Enkä riimeil aitoo nuole
suosimisen konsteil vuole
henkipuolta järjestän
itsevajoot kärjestän.
Juhlan aikaa ahmikaamme
tunnoissamme lahmikaamme
siunausta tuottelee
kamaralle puottelee.

Pentti Pohjola 20051225 (20051225) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu