Mikshän kunto kummittelee nuhantuntuu summittelee ollaan Joulun aatossa illansuuhun saatossa. Viisi viikkoo flunssan alust eikä tietoo, normaalpalust jollain suunnal miehailee virustähteil riehailee. Nyt on julki, Joulurauha kaunihisti kännys kauha pärinöinti lopettaa tehokäsky opettaa. Lapsiperheis illal pukki hyvätahto siinä kukki antamisen aiheissa äärestviereen vaiheissa. Sapuskoita kaapit pursuu kinkut, lootat, pöytään tursuu vyötärölle laajuutta liiankanssa saajuutta. Onnellista Suomes elää rauhankellot täällä helää kuusist valoi vilkuttaa luonnonpimeet pilkuttaa. Päivä alkaa pidentyä helpotukseen identyä Tammikuulle töydätään metkan aiheen moises nään. Kohois kunto, heräis henki ei ois vähyytensä renki nuhat, köhät kateissa auvoisien sateissa. Riitonpitkäl sit kun kevät sulas maassa jälleen evät nurmenpinta nukassa kasvuun kaikki pukassa. Elämähän tätä tarjoo lehdonreunoi hämy varjoo osattaisiin kiitellä iloi lenkein liitellä.
Pentti Pohjola 20051224 (20051224) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu