Aika kultaa somast muistot vihertämään laittaa puistot päivänpuolen ahoilla herkimpien tahoilla. Uskalsi et sanoo sanan aukoellen estoist hanan näitä syömmes kantelen ilmitulla antelen. Ohimenneet oivat hetket taaksejääneet kulkuretket päätin silti äännähtää haavainpelot käännähtää. Merkitykset, yksipuolta tuotteli ehk jossain huolta narskututti moitteilla riitost ettei loitteilla. Peräännykset koski mieleen änkytteitä saaden kieleen hölmyyttäni toilailin virhekkyyttäin hoilailin. Sumentuneet ajankohdat pyyhkiytyneet unhoon johdat minuun vielä satuttuu nurjimmoillaan hatuttuu. Enemmän kuin, yksinkerta sieluparka vuosi verta ohuun annin takia löytämättä vakia. Monet moittii, ihan tyhmä älynpaikal pelkkä hyhmä tuollalailla orvoks jää alustselvää fakta tää. Kohtaloaan ei pääs karkuun rupeis vaikka isoon parkuun ellei kaikkii etuja häntäpuolel retuja. Täytyy jaksaa montust nousta virittämään päivin jousta ilo suur vaik katosi riemunrynteet patosi.
Pentti Pohjola 20051217 (20051217) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu