Kukin tekee mitä taitaa enemmiltä visust aitaa tyytymystä tarvitaan alakuloo harvitaan. Onnisteissa ilo pintaan murhekin ehk tuppaa rintaan sitkeyttä suosien läpi elon vuosien. Maailma ei orvol lämmin itsenviereen unis kämmin taitamatta muuttua soitellaksein luuttua. Vaikka ottais kierroksia makustelee vierroksia pelkäävällä mielellä kasvupohjaa pielellä. Ei ees haluis ryhdistyä uppo-outoin yhdistyä totutuissaan taapertaa hengeneväst ripun saa. Laumast eril oloneväät sitkaita jo nuoruuskeväät ukkona täs sivussa näpit eivät vivussa. Vertaeltu onnellisii missä hitsis kiva pesii eipä tänne ennätä leijojansa lennätä. Harrasteiskin hutiloitu sakkaumii putiloitu alkuaatteet isoina takastulles risoina. Silmäinsihti liian ylös tuosta hilpas esiin hylös rinnanriemut harveni ojanpenkat varmeni. Ylevää ei niukkuus ole -ruusutiellä jalka pole anteeksia anoen puutaheinää sanoen.
Pentti Pohjola 20051113 (20051113) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu