20051011 Hoput hukassa

Päkiä täs temputtelee
vaakatasoon vemputtelee
särkyä ja kipeetä
-estämässä ripeetä.
Ajattelin, menee ohi
pitkään ettei ole kohi
näyttää hetkin haittansa
-tuumooksille laittansa.

Jalkoi pistin pieniin kenkiin
sitäkautta ujuin tenkiin
omaa hölmyyt moittien
-kivast liikust loittien.
Tarkkana nyt pakko olla
hereil pysy harteil polla
etten suohon sukella
-lisäturpoost mukella.

Vanhan vaivan heräillessä
nivelkiusoi peräillessä
riimikynää rutistan
-hihast värssyi putistan.
Lehteinlukuu tarkemmasti
aatostoimil, tuplarasti
päivät jonoon juontuvat
-vaikka väkist luontuvat.

Tarpeetont kyl kivuist meluil
niillävesil usein keluil
annetuilla pärjätään
-elontaustaa värjätään.
Maisemist jo karii ruska
syksymmäksi siirtyy kuska
lämpöö yhä piisannut
-helpohkohon viisannut.

Ukkona on toimet topis
kelpais kehii, luonneopis
hyräellen huojua
-siirrätellen ruojua.
Ikä lisii, vaivat nuortuu
luuleek joku, selkä suortuu
aatteluksis pelastus
-ymmärteisten kelastus.

Pentti Pohjola 20051011 (20051011) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu