Ihminen elelee, tekoinsamukaan siitä ei selviisi passelist kukaan omilla aivoilla aateltu -ilmoille sumuista saateltu. Jotkut on taitavii, rappujennousus aremmil äkkiä pupu se housus yksilö tilansa täyttelee -rooliaan parhaiten näyttelee. Suosikit tietävät, toimia pitää vilkkailun ympäril onnea itää perhe, ja lapsia lähellä -maallinen menestys nähellä. Hitaampaa huvittaa, joutenkin olo etäämmäs paikassa, kotoinen kolo mieli jos saa siellä levätä -välkkyistä tarvitse evätä. Yksinhän latua pidä ei reilas järkevä asian tuollensa peilas uskallust tarvitsee omistaa -reittiään järkevil somistaa. Pinnallenostettu, valoissa pysyy kunhanpa neuvoja toisilta kysyy viisari, juur tässä hetkessä -ylempää ohjatus retkessä. Hupailunhenki voi, hyötyistä tuottaa painavanpunnuksii niskasta puottaa suunnitteen rikkaut löytämäl -uneksun etuihin töytämäl. Arjet ja pyhät, ne balanssiin laittain ykstoikon äkisti keinolla taittain osais vaan suuntansa määrätä -kaikkien kiitokseks häärätä. Tekemäntarvet ei näpeistään päästää elämäntärkeissä hullua säästää joukkoon voi kujeit myös mätellä -huumorinhauskoja jätellä. Nöyryyden etuna, kuunnella toista älä tuot tunnetta läheltäis poista hyödyt siin kuluja suuremmat -oivalteen annikset, juuremmat.
Pentti Pohjola 20051009 (20051009) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu