Kun on ikää niskanpäällä touhuta ei runsaast täällä välttämätön väännetään -loivaks kulku käännetään. Ei se ole, jokamieleen arvosteluu useen kieleen heittäydyt vaan laiskaksi -tekotaval, haiskaksi. Nousisit jo mielelt pystyyn aatteentulvat, ottain nystyyn etkä aina marisis -sustkin hyötyy karisis. Mutta kun on, sillat rikki jonottunut, vikatikki pois ei pääsyy uskalla -läimäisisi tuskalla. Tälkintavoin hantturoidaan omast mielelst, kohtuust voidaan ärsyi nytkin liepeissä -enimmält kyl kiepeissä. Uusi päivä onneks auttaa tummia jos taivaal lauttaa nöyryyteen kun taipuisi -vähäst vinoon vaipuisi. Yhdel lailla yrittelen taakan alta pyrittelen viiden vinksun mitoissa -suunnittelu hitoissa. Patista en itsee töihin kiinnittele, turvavöihin tuosta vaan, ja hellurei -äijän uutten ääreen vei. Ykkösenä kun on mitta juoneltansa, homma litta äkkipäätä valkenee -arki tuossa halkenee. Leikkimällä tavutuksil pomppu ei ain havutuksil kananlennon kaltaista -syntyy näistä maltaista.
Pentti Pohjola 20051008 (20051008) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu