Omaksi hyväksi riimejä roimin vaistoisenvarasti, pelkästi toimin eikäpä valmiiksi aateltu -järkisen polulta saateltu. Tämä on minua, alusta loppuun kertyköön ruument vaik kukkurast roppuun aiennus taatusti oikea -piirto vaik nähtynä soikea. Hommelu väkisin, jäänyt jo sivuun yhtpaikkaa katsellen ei ala hivuun värssyt on vänkiä väännellä -katsontakulmia käännellä. Nyt juuri tällainen, täyttelyaika puuttukoon söhryystä järkisentaika minä vaan melskailen omissa -tovien-määrissä somissa. Karseaa jälkeä, joku voi heittää ukko tuos koittelee tyhmyyttä peittää äkimmin vielä siin paljastuu -takperin hummansa valjastuu. Ei ole kouluja käytynä eduks sekin se vähäinen, puhaltui reduks haukkumanimiä tarjosi -vuosienpitkinkin varjosi. Pienellä tilalla hupelost pärjäs nautojen kanssa kun äkäänä ärjäs leipä se silläkin löytyili -roolista toiseen jos töytyili. Vähä ain vähältä, syrjemmält sihti tuo oli ololle täytinen pihti annettu asian kaatua -muistaen sekundaa laatua. Vanhako vapautuu itseisist moitteist nuorempan tulleista, tärkeänloitteist tilanne osaa yh hävettää -perimmäks jonossa aina jää. Harrasteit hankittu, laastariks haavoil ymmärryspuutetta riittää silt kaavoil leuat et vaa-assa vinossa -pöllit tuol huiskasti pinossa.
Pentti Pohjola 20050917 (20050917) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu