20050912 Tervaansa tarttuu

Olkoon kehos pienkin haitta
mutkistuu siin toimekslaitta
jalan ärsy tässä näin
-liikkumatta, vangiks jäin.
Päkiä, ja liikaa luuta
ymmyrköittää pakost suuta
itse hölmöst nakkasin
-ajatukselt sakkasin.

tyhmyyttäänhän joutuu moneen
epäkuntoon pistää koneen
harmitellen huomisis
-vaivan, luoksetuomisis.
Aika toki eroon auttaa
silti pilvii taivaal lauttaa
kirpehiä viskaten
-tiespä milloin riskaten.

Unohdella pitäis moiset
esiinottain, konstit toiset
nauruakin yrittää
-tohvelins ei alle jää.
Itsekästä, - sanois moni
paremmistais ukko loni
marmatuksen poistaen
-hangon-keksist loistaen.

Nuorest jäänyt juurillensa
korotetta muurillensa
sit tään äijän tarina
-viilee hengen arina.
Kukaan ei mua joukkoon vinkkaa
tuollainen, ken peräs linkkaa
olematta puhtia
-remellystä tuhtia.

Yksin noitten, riimeiskanssa
hölmölt mallaa, orvontanssa
siit ei lähde parempaa
-järkisesti varempaa.
Myönnettävä, konstinniukat
rajoitteitten särmät tiukat
elämään silt pyritään
-anteeksi, et tyritään.

Pentti Pohjola 20050912 (20050912) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu