Olkoon kehos pienkin haitta mutkistuu siin toimekslaitta jalan ärsy tässä näin -liikkumatta, vangiks jäin. Päkiä, ja liikaa luuta ymmyrköittää pakost suuta itse hölmöst nakkasin -ajatukselt sakkasin. tyhmyyttäänhän joutuu moneen epäkuntoon pistää koneen harmitellen huomisis -vaivan, luoksetuomisis. Aika toki eroon auttaa silti pilvii taivaal lauttaa kirpehiä viskaten -tiespä milloin riskaten. Unohdella pitäis moiset esiinottain, konstit toiset nauruakin yrittää -tohvelins ei alle jää. Itsekästä, - sanois moni paremmistais ukko loni marmatuksen poistaen -hangon-keksist loistaen. Nuorest jäänyt juurillensa korotetta muurillensa sit tään äijän tarina -viilee hengen arina. Kukaan ei mua joukkoon vinkkaa tuollainen, ken peräs linkkaa olematta puhtia -remellystä tuhtia. Yksin noitten, riimeiskanssa hölmölt mallaa, orvontanssa siit ei lähde parempaa -järkisesti varempaa. Myönnettävä, konstinniukat rajoitteitten särmät tiukat elämään silt pyritään -anteeksi, et tyritään.
Pentti Pohjola 20050912 (20050912) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu