Mikskö yksinoloo kärsii harmaankakust, siitä järsii yletä ei parempaan -taidonsortil varempaan. Kuka nuhjakkeesta huolis ikäväänsä äkist kuolis ripeitähän blokkailee -jotka edust kokkailee, Hankintoja, monenmoisii tovit öillä kaikki koisii vaan ei yksin hiidessä -parisuhde, niidessä. Lastenlirkut kajahtelee housuunmenneet hajahtelee elämäs on sykettä -ilman nurkas kykettä. Velvoitteet siin täytettynä priimasortti näytettynä kuka tohtis moittia -nurkantaakse loittia. Teho-Tanel aina pärjää vaistomaisest kelvoil värjää yhteisöisyys maalina -polvest-toiseen, haalina. Poropeukut, tulkaa tupaan edistettä uutta lupaan onnistuneet ehdottaa -vähempiään kehdottaa. Niin sen tarvii todel olla ettei täyty mölöl jolla hengenselkii seilates -kahmaotteel peilates. Ääripäissä, touhut, lotkot vuortenhuiput, sekä notkot airoparein iskuissa -paatin huomeen kiskuissa. Uneliaat sulkeet luukut jonninjoudos, heillä kuukut muista painaa palikkaa -ohittelet toiset taa.
Pentti Pohjola 20050912 (20050912) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu