Omaahyvää, kaipaa kukin eikä usein, höyhensukin tönimistkin tapahtuu -into jos se vapahtuu. Malttamatta oottaa osaans sullomalla hyötyy posaans olemat ees tärkeitä -niukkia vaan märkeitä. Itse riimei rutistelen kupoolista putistelen harmin et saa kimpusta -neuvoo, jostain himpusta. Päivänstäytet yhä tarvii kauentamaan mälsänsarvii joitten tökit satuttaa -liiviinuiden, hatuttaa. Kestävyys tääl rajallista halmeiltsaatu vajallista astia ehk puolillaan -juur et kestää tuolillaan. Sielt jos ääntään volymoittaa esilpääsyy, sillä koittaa uunoiluksi mielletään -hyväksyntä kielletään. Jokaisel meil toki ääni erikokoo, silti lääni ahkerimmat keulalla -siivilöitäis seulalla. Lusperithan hännil laittuu keiltä kaari, keskentaittuu ryhtymättä parsimaan -risaisuuttaan harsimaan. Useenlaista, uudenhakuu keitokseensa löytää makuu ohjeist ohi kivuten -ruojuns pramil vivuten. Telluksella ponnahdellaan epätahdis onnahdellaan kiitosmielel, saaduista -nostoista ja kaaduista.
Pentti Pohjola 20050909 (20050909) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu