Nyt on jalkaterä kipee unehtua saa siin ripee lauantaina tökkäsin -hölmyyttäni pökkäain. Telkanäärest poistuessa olotilan soistuessa äheltämään laitteli -vapaalriennon taitteli. Ennestään jo koivis haitat pitäis katsoo, minne laitat tökkäymii rajoittaa -hutilointii vajoittaa. Päkiä kun luuta tuottaa askeltaissa, tasoopuottaa romuiseks näin ruvennut -ilonsäästö huvennut. Alaraajois muutoksia tuottamassa puutoksia jutulle ei mitään voi -iänpaljo lisää toi. Sopeutua, ihan pakko taantumasta oisi lakko kipeänkin kestossa -elonmerel sestossa. Ystävätkin ukolt puuttuu harmauksiin hetket juuttuu ei ees apuu haluisi -tarjouma kaluisi. Käsilolleil päiväst toiseen satsattava lisää moiseen nyt jo hivest hukassa -virheroidut kukassa. Onni silti, elää, olla entisessä häslää polla aina vajail väännytty -Tuuvamaisest käännytty. Meri yhä läikkyy hohtaa ajatuksii nättiins johtaa haittaisist kun erotaan -tylsiämme terotaan.
Pentti Pohjola 20050905 (20050905) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu