Jälleen muistaa täällä sataa pilvet alhaal riippuin mataa ukkostakin luvassa -syksynsävyi kuvassa. Tällaista on niukal anti huolienkin föliskanti päiväst toiseen marhaten -kuvitelmii tarhaten. Iloa saa etäält ihail viileissänsä vanhan pihail aitouttaan kiillottaa -niukkans sarkaa viillottaa. Monast mennyt sihti vinoon lenkoi pöllei laittoi pinoon ymmärtää ei suurii voi -himmeest sävel korviin soi. Osaansahan täällä raahaa enemmistö niukast kaahaa vaikka silmät palaisi -tyhjiähän halaisi. Unelmointi, tosin lääket nakertaen huomest kääket jaksaa jalkaa nostella -tyhjyyksille kostella. Kustas löytäis aitoi helmii joittenparis sitten telmii unohtaen antinsa -repunpohja kantinsa. Ystäviä jos noit oisi helpotusta eloon toisi mieli alkais kukkia -sivuunsiirtäin hukkia. Antaa pollen ponnistella raitillansa onnistella ilonsiement keräillen -tilantuntuun heräillen. Huonomminkin voisi olla pakahtua harmist polla läheiset nyt turvana -sinne kipin kurvana.
Pentti Pohjola 20050827 (20050827) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu