Toiset tarvii julkisuutta hiljaisel se olis uutta rasittava rutistus -yht kuin minän kutistus. Eihän iloo ykskään pelkää ulotteettomiin silt telkää matkainpäästä haaveilla -sielunsyrjä raaveilla. Jokainen tääl erilainen lapset, vaarit, mies ja nainen vaikka toista luulisi -ristikkäisest tuulisi. Minämielel matkustaissa ohjeet äärist seisoo laissa kunnioita kamuja -viisaita sun ramuja. Huonoteko pisteit puottaa siispä täytyy rehdist luottaa jaksaa nähdä syvimmät -asenteista hyvimmät. Itse vaik ei paljoo tiedä säkkipääs ei minneen viedä aatteluns voi ulvahtaa -kuohumat jos tulvahtaa. Nurkassaan ehk toisiin selin hävinnyt jo lähes pelin missä lämmöl ruokitaan -samaa sarkaa kuokitaan. Vihanpito rikkoo rinnan elost maksaa ylihinnan moitetulvain pyörteissä -sielun sisin nyörteissä. Kauhukuvii maalaillessa pelkotiloi paalaillessa vieras tuossa sakissa -nurinpäises takissa. Onneks iloo aina riittää mitä päivihinsä liittää eikä itke ikävää -sirui kiillost seuloil jää..
Pentti Pohjola 20050731 (20050731) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu