Jälleen istun koneenääreen tehdäkseni hetkenhääreen riimin pienen räppäsen -tyhjänpäiten näppäsen. Asiaa ei tipanvertaa mennehiä senkun kertaa sattumukset vähissä -ei ees ihmislähissä. Orpopojan otteet tutut solmeiluista läiskyi rutut nyt kyl tuo jo takana -tasaharmaa lakana. Kukkoilu ei iloo nosta äijä sama vanha rosta vaivojani marisen -entistäinkin karisen. Nuottimappei omii tutkin sillä saral totust kutkin parempia valkaten -sieluu siihen palkaten. Löytyy noista ihan käyttöi tuon on verran ehyyst näyttöi aikanansa alettuu -vaskiseensa valettuu. Medioista tietoo hankkii epävarman vaik on pankkii jotain pakko oppia -pystyspysyks koppia. Ihmisyys on rappiolla tekolajeist tappiolla siviileitä tuhotaan -uskonvarjol uhotaan. Ääriliikeet myyräntöissä kuukuilevat pimeis öissä räjähteitä rustaten -ihmisarvoo mustaten. Kärsimystä tuottamalla jässyi sakkiin puottamalla taivas muka aukeaa -paratiisis raukeaa,
Pentti Pohjola 20050728 (20050728) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu