Hengeneväs vuosis vähii utopiaa, toivoo lähii ennenkään ei onnannut -sfääreihinsä ponnannut. Jälkijoukos jukelteli kompurointein sukelteli nappimatta pisteitä -haalaeli misteitä. Itsevähyys laittoi nöyräks etuala, jyrkäntöyräks pelkkää sivukulkua -aukotonta sulkua. Naristessa omaa osaa lutuskoitti lisää posaa missä ilon ituja -tähteisiä hituja. Paljon meitä joukoist löytää kattamat ketk, kunnol pöytää sinnepäin vain sutien -tarkastkatsoin,hutien. Mielisi kyl rapuil yltää itseänsä älyl kyltää vaan nuo haaveet haihtuvat -rosoisuudeks laihtuvat. Kirkastuu voi ajankanssa että sujuis sutjast tanssa panoksii kun lisäisi -tiedä, mistä nisäisi. Työ ja tahto, erilliset reippauden perilliset uskaltavat otattuu -vähemmiltä, sotattuu. Kananlennon kaltaiseksi laihanlitkun maltaisesti booliamme ryystetty -nahjust itsee syystetty. Eihän jästin jousto löysi uskonpuuttees kiinni köysi suunta vaik ois oikea -lenkki liian soikea.
Pentti Pohjola 20050725 (20050725) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu