20050711 Vanhanavaellusta

Rauhallinen elonkulku
siinä nurjuuksille sulku
osais ottaa opiksi
-plussamerkkist kopiksi.
Erheisist vaik laatui siilaa
takaperostihan viilaa
uskomatta silmiä
-kelaamatta filmiä.

Luulen, olen malli tuosta
saamat saappait ylös suosta
rengasmaisii pyöritän
-vääriin raksein nyöritän.
Sanojani valkkaamatta
tulkkiakaan palkkaamatta
hirmuetääl hyvistä
-itävistä jyvistä.

Yhtä pientä värkkeinvääntöö
kenkäin polul, eestaaskääntöö
maali etääl nauhoineen
-iloineen ja rauhoineen.
Tok ei arjes, terokulmii
hiertäviä, haavoi, pulmii
enimmin juur ankeeta
-sakkiinsiirty kankeeta.

Orvonmerel, viimat vinkuu
ei oo ulos tipanhinkuu
nurkassansa nynnäilee
-saldonvähii ynnäilee.
Pelin voi kyl polvelheittää
tuollamielin tummaa peittää
ajatuksii oikaisten
-nuotit ilmoil roikaisten.

Värssytkin ehk lamantunnus
harteilt väistyy, paino, punnus
sisäistään kun kuuntelee
-tipast reissuu muuntelee.
Uskostaan ei näinkään eroo
huomispäivä toivoo teroo
jossain lähel ituja
-lääkitsemäs kituja.

Pentti Pohjola 20050711 (20050711) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu