Juhannusaattohon asettuu huomen kokkojenillassa, viettoa Suomen ellei tuu rajaisii määryitä -toiveitten rullallekääryitä. Vesien äärelle monikin löytää sepä se einettä, keskellä pöytää tunnelmanluojana parasta -eihän siin keltäkään varasta. Monilla pulputuspulloja taskus isoikin lukuja, hankintalaskus päästessä päätänsä sekottaan -nollankin arvosist hekottaan. Uimarit unohtaa pysyä pinnal omaiset surua kantavat rinnal yksikin uhri jo tuhluuta -väärillä vierteillä suhluuta. Onneksi enimmät vastuunsa kantaa hipsies kohden tuot lähintä rantaa puheista pulppua päästäen -toisia totiselt säästäen. Kauniissa illassa herkistyy mieli unehtuu mokista nyrjennyt pieli jota ehk aiemmin maistanut -särkeä pahimmoil paistanut. Lapsoset pulikoi matalas vedes aikuisil suupalaa, makkarast edes juomana limpsaa, jop sahtia -prosenttei tarvi ei vahtia. Yhdessäoloa kivasti riittää muistojenmaisemii, nykyisiin liittää vuoro kun tulee, niin ampasee -soppahan sanasen kampasee. Pyhät suo lepoa arkisest työstä avaimet joutavat hyllylle vyöstä ehdoitta, elosta ahmien -metkojenmannuilla lahmien. Äijäises iässä vähäkin riittää kapeeta lakeista nykyisin niittää sivummast tarkaten hehkeitä -jotka ei säästele tehkeitä.
Pentti Pohjola 20050623 (20050623) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu