20050620 Askeesia

Ensin työtä piti painaa
hirmumäärät niskas lainaa
usko alkoi loppua
selkeilvesil hoppua.
Nuorenahan tuot juur koki
pohjalaahuus kynti loki
mieleen teki haavoja
-jyrkenteli kaavoja.

Rahanpuute aina niskas
verottaja lappui viskas
monet solmut naruissa
-toivepuoli karuissa.
Selvittiinhän aikan tosin
jälkimaku jäi silt osin
unohtamat harmia
-leipä pöytään varmia.

Velka, nimen kauhistuttaa
aatteluis jo pauhistuttaa
ettei moista ikinä
-kuunapäivän likinä.
Pitäneet on nämä säännöt
sujuiksi kun tuli väännöt
omil hilkuil pärjätään
-tulevia värjätään.

Harmeitta jos ihmisikä
onnellistaa joka mikä
toiset aineet sopassa
-näppösille kopassa.
Olosuhteet nyt siis toiset
hihityttäis vanhat moiset
silloin nauru katosi
-ilonvirneet patosi.

Läheiset kun ovat kunnos
rauhaisuutta riittää tunnos
meri päilyy hopeaa
-vuottenkulku nopeaa.
Tulollaan on Jussinpäivä
kesän keskisyydest häivä
vaaka syksyyn kallistuu
pöytääntuodaan eväs muu.

Pentti Pohjola 20050620 (20050620) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu