Unteloksi mua luuleet kaukaisia kumui kuuleet se vaan nurkas norkoilee -ohentuvaans korkoilee. Liek ees tehnyt reiluu työtä väsymä et peräst myötä ei oo kiitost kiertänyt -totuut arjest viertänyt. Kuuntelemal, silläkorval johan onkin pötyy sorval mua taitaat haukkua -sehän lusuu laukkua. Nuo on tuttui tuntemuksii rasvanpuute vaivaa suksii itsetunnon alueelt -karei löytyy julmast veelt. Narrata jos sieluu antaa lyijyreppuu harteil kantaa eikä usko enempiin -rapsakkaisiin menempiin. Totta vaikka tolkuttaisi rehdinovel kolkuttaisi jossakin se tyhjätään -läimäys, et nyhjätään. Kun ei kerro juonijuttui sekuleista luoksekuttui vähemmillä vaivoilla -ilon annin kaivoilla. Mieli tarvii virkistystä huomisihin tirkistystä ettei suru sokase -nurinpäisest tokase. Hetkenverrat kunkin päivät utopiat täytöt jäivät onni, että toppasi -suojaköydest koppasi. Ei ois musta ruorinääreen jämäkkyyt jot saisi sääreen väärinpeliks menisi -tullenmennen tenisi.
Pentti Pohjola 20050619 (20050619) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu