Nukkunut ois jonkun tovin sitten vasta, aukiovin pirteempänä puuhissa -ikäukon huuhissa. Tänään meni tähän rakoon eikä päässyt heryyt pakoon kynän kouraan koppasin -ympärpyöröi toppasin. Missään ei näy, jäätä, lunta pimeenhärmä koht se unta vihree rinteit somistaa -ympäristöö komistaa. Pian lehti ehtii puuhun täyteläisyys, silmuun muuhun merenpäily viihdyttää -kuvitusta kiihdyttää. Yksin pitää moista tiirail rannoillekin orvost viirail puonnut elon kelkasta -huvit, lehdist, telkasta. Askeltelu rajotettuu kilsanmääräks ajotettuu niveliä säästäen -pahint puhtii päästäen. Suventulo, niinkuin taulu lisänänsä lintuinlaulu tuulen vieno henkäys -etäämmäl tuos tenkäys. Riimit nämä, yhtäsorttii ei oo laajenteluun korttii arkisest vaan asettaa -totutuissaan lasettaa. Huvitteluu, hengenköyhän olonotteen olles löyhän näissä jaksaa puuhata -loppusointui nuuhata. Kyllästyissä ruttuu räplää jäykinsormin, hidust käplää enkä aio luopua -tarvii jostain juopua.
Pentti Pohjola 20050505 (20050505) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu