Vappu meni, - ohi ollaan soimoani huomeen hollaan kesänootto pinnalla -toiveentynkii rinnalla. Jaksais kestää tulopuolet alistais ei liikaa huolet hyv myös nähdä puutteensa -entisihin juutteensa. Uudenoppi, lähes tervaa ääreenkäynti se jo hervaa pokaaleita miten näin -hommelit kun väärinpäin. Itsel haluis kestävyyttä ojanpohjilt estävyyttä mieli, nöyrä, notkea -ei vois esei sotkea. Riimei heitän toistensperään kansioihin noita kerään aatteluitta lopettaa -hidun metkast näinkin saa. Ylemmäs ei katse kanna taivaanherra, helyi anna ooppa omiis tyytyvä -järkevämmilt hyytyvä. Nauti olon, jokahetkest lahjakssaadust päiväinretkest älä aisoi kolista -tuppaamatta solista. Eväst ollut aina pöydäs komeroista riitost löydäs vatsa jopa virunut -ilopuolii sirunut. Haavinnan jos ahmilt toppais järkevistä vaihteeks koppais punakynäl piirtäisi -mitä sivuun siirtäisi. Korostan! - ei värssyt runoo arkimielel näitä punoo elämänsä mitassa -lovipaikkain kitassa.
Pentti Pohjola 20050502 (20050502) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu