20050421 Siljansuuntaan

Lunta lappas mustaan maahan
toki sitä tulla saahan
Huhtikuuta kuljetaan
-jokasortil nuljetaan.
Oli välil plussii reilust
etukevät, melkein heilust
nyt se veti takaisin
-ylhäält-ohjal lakaisin.

Meri läikkyy päivänpaistees
illansuus ehk liikamaistees
väreisesti vilajaa
-seuraamiseen hilajaa.
Taas voi nauttii syksyynsaakka
puolittuu kait harmintaakka
tauluna siin silmissä
-kuni parhaas filmissä.

Ylistellään kotikylää
tääl ei tunne jäbä hylää
luonto käy koht kukkimaan
-apatioi hukkimaan.
Syvänvihree nousee maasta
kasvunhodult, ovet haasta
rehoo kaikki sorjana
-mielikseenhän orjana.

Kesäl kelpaa, olla, mennä
ikäinen ei pitkäl lennä
Virojoel mopottaa
-reumasormist hopottaa.
Ei oo koskaan sovust päällä
useastkin viluu näällä
helteisimmil makailee
-konstittoman takailee.

Riimei jaksaa vääntää aina
elämälle, silleen laina
haitariikin rämpyttää
-toimenmerkki, ei se tää.
Ikävuosis vatupassist
kauentuen liiast sassist
näin on pakko toimia
-enempään ei voimia.

Pentti Pohjola 20050421 (20050421) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu