20050419 Uritteissa

Konkkailin tuolla taas vinttises tilas
yhden sen kilsanhan ompi vaan hilas
sauvoikaan passaa ei käytellä
-rientävää ukkelii näytellä.
Illan siis suuntahan elämänkulku
hommienhamunnast juurikin sulku
tuota ei muunlaiseks muuteta
-virkeyt vierintään uuteta.

Punninnut olen tät keinojenloppuu
hitsistkö juontavi marhannantoppuu
sielunko sirinä sammunut
-tyhjyyskö pimeäst ammunut.
Oletteet antavat keinoja jaksaa
vähyydest tietysti, siitäkin maksaa
erillään puhkuvain loistoista
-nyrhennyt vähiens toistoista.

Sallimus säätelee omilla naruil
alennustiloilla, välkkyväntaruil
melkoista huojuntaa menentä
-tiukastitörmäilyy enentä.
Vähillä eväksil joutuu täs kulkeen
haluttui ovia tiukasti sulkeen
arvaamat hävikkein lukua
-sehän se pahinta jukua

Yrittää silt olla omissa ohjis
tuhannenlaisia voiteita pohjis
untahan onniste esittäis
-arki kyl metkuudet vesittäis.
Lahti jo purkeemas jääkannen alta
silmii ei suunnalta erilleen malta
hopeanvälkkeellä ilakoi
-rämpimii monttusen reunal loi.

Traagisuut turha on esille naahail
konstit kun puuttuvat, millä vois kaahail
älyä jatkuvast hukassa
-klani vaan etenee tukassa.
Uusille urille, - pönttöö se oisi
tuoretta hikeä kauluksel toisi
otetaan, mitä on jaossa
-suuremmilt synneiltä paossa.

Pentti Pohjola 20050419 (20050419) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu