Tukalaakin vanhan olo etäännyksis monist polo rapiat kun raahattaat -aamust iltaan paahattaat. Kademieltä ei voi estää tarve siltkin tolpil kestää moitesanoi kuulemat -pahempia luulemat. Jättänyt kun hommat luota sureksiksii väkist tuota värssyi nupist ravistaa -olontäytteen hidun saa. Ulotteetta jäävät monet yskityttää tietty konet narinoita rattaissa -olonpöytää kattaissa. Miks ei jaksa ilostua sielultansa silostua läheiset kun tallella -myötämenoon kallella. Itsetunto hukuksissa äijä pienest nukuksissa ahkeroitten silmille -liikkumatont filmille. Sisältönä nöyrä mieli kuviteltuu ehkpä pieli jänishousun jättöjä -taakan selkään mättöjä. Piristyis nyt keväänkorval henkisest ees oisi sorval ulotuttuis edemmäs -kroolailisi medemmäs. Haaveet toki osalt kantaa vastakaikuu pientä antaa tuon kun järjel muistaisi -läpsäkämmin luistaisi. Nollanneet ehk tämän ukon ihmismuodos olleen hukon mataluuteen karanneen -paikan perält varanneen.
Pentti Pohjola 20050415 (20050415) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu