Vanhana kun riimei rustaa ehontelee mielenmustaa päästäksensä pinnalle -lohdutteista rinnalle. Enemmästä ei oo kyse aatosjuoksu ihan nyse täyttä leikkii huljanta -värssysissään puljanta. Olemaa kun saa täs jatkaa loppusointui hetkin vatkaa ilontuoton tarkoitus -alakulon karkoitus. Pitkästi jo nähnyt rajans sielunpuolla olleen hajans turha esil ängetä -kuvitelmii längetä. Ymmärtävät tykötarpeen kipeyttä sil saa arpeen moisel pisteit noukita -kukkulaarist koukita. Lönttyymällä tätäpäivää metsästelee huomenhäivää saamat kurkun kuristet -rusinaksi puristet. Aina kun on ohemmalla poteroinkin lipsuu kalla miettimysten nakkeihin -täytisiinkin pakkeihin. Se kyl ohjaa opintielle paikasta, jos täysi kielle umpisolmuin päästöjä -hikevyyksist säästöjä. Tahtominen viel ei nuku virhekasain alle huku omis niukois kierteissä -sihkuruuden sierteissä. Riittävyyttä toki puuttuu hösselöinniks äkist muuttuu pörhenteistä etäällä -lähes kuoreen vetäällä.
Pentti Pohjola 20050411 (20050411) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu