Luottamalla omaan vaistoon hönkikäämme hengentaistoon pisteit sieltä noukkien -kultahippui koukkien. Hymy naamal, päivin, illoin sujuvuuden takaa silloin ystäviikin miellyttää -eikä jonon peril jää. Uskallust jos taasen puuttuu jötiköiväks meno muuttuu syrjintä siin lähellä -alakulo nähellä. Vaikeudet täytyy tallail ilonkelloi vyölle mallail eikä nurkkaan nukistuu -alaspäisest reunoilt suu. Silkkihanskois näit ei saada kummitelma huolist kaada jopa muurit muhkeutuu -toivontäyte puhkeutuu. Erilaisuus ei oo haitta kaunokirjost täyttyy aitta olemien muistoja -huomisille luistoja. Nuokkumalla hetkens ohi ikuna ei pääse kohi salamast kun kipasee -onnen herkust lipasee. Ensteitarve onnistua lankunkohdalt ponnistua umpinenkin halkeaa -konstinsortti valkeaa. Hukas saattaa, juoni, taito vähiskään ei olla vaito riimejä kun tuhertaa -aika-aukkoon paikkaa saa. Joutavalla ei tuot muuta kunhan heiluu aatteenluuta omaan pinkkaan pinotaan -totuuksii ehk vinotaan.
Pentti Pohjola 20050407 (20050407) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu