Aprillia huomisessa keväänsoman tuomisessa joitkin ehkä narrataan -epätoteen tarrataan. Kivointa, et ilmat lämpii rinkisensä päivin kämpii niveliä naristaa -täyden stopin karistaa. Yhdenlaist kyl, viivasuoraa millä sielunsyrjää vuoraa orvostkulun osassa -matti lähes posassa. Silti kokee yhä ilon toki harmiks, liikakilon vatsanmitta mahtava -hengitystä ahtava. Puntar näyttää, kasiviisi soukkaluisil, harminhiisi eväst täytyis vähentää -napaa selkään lähentää. Onnellistkin pienes suhtees itsetunto kyllä nuhtees miks ei järki pelannut -taitoo teroon kelannut. Iäntuomat harmit hässää syitä kyllä kosolt kässää liian laiskast lamppasi -eteenantoi tamppasi. Muusaakaan ei kupeel saanut hengenlämpöö, toisel jaanut väkist miinuspisteitä -umpisolmuin misteitä. Riimitkin nää, tyhjänpötköö eelleenauttaa silti rötköö ukkorahjuu aatteissa -olon illan saatteissa. Ylähält kyl jatkust apuu miten täällä muuten hapuu joku arvaa voimista -niukoistakin toimista.
Pentti Pohjola 20050331 (20050331) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu