20050316-Iltavalossa

Tiedänhän, taitaja ole en laisin
matalii numeroi koulus viel saisin
niinhän jo lapsuus mul osotti
-kaverit ohitse posotti.
Äijältä puutui se tärkehin avu
käsitteenhalulta unehtui havu
johon ois suksensa pyyhkinyt
-eikä tuot hölmyyttään nyyhkinyt.

Vuosluvut tuottivat ylistä vaivaa
kirjoi ei viitsinyt repusta kaivaa
siltänään kipaisi aholle
-olentans, urheilun taholle.
Uimista kesäisin, päiväisest päästään
talvella myöskään ei vaivoja säästään
yrjönän hyppyriin loikkimaan
-tuvassa oloo sit poikkimaan.

Opehan mainitsi, kehitys myöhäs
eitietoo kysyttäis yhelmäst kyöhäs
laiskotus varmasti vaikutti
-penkkiä tympeenä laikutti.
Matka jo ylitse, voimienmäärän
alensi teoissa innoimman häärän
turhankin heikkona marhaili
-kuvitekiemuroi tarhaili.

Sittemmin käsitteis tapahtui muutos
unehtui hetkittäin, älläilynpuutos
riemulla toimia tuhersi
-maatalon eduksi nuhersi.
Yksinään ei ollut lyijyä repus
osaista haalantaa, toisessa hepus
käsitti, mihin pit tarttua
-nykien kulloista karttua.

Eläkeikäisnä vapaana töistä
harraste livahtaa suojaksi vöistä
tuolla voi rajoitta rynnellä
-mielisii sarkoja kynnellä.
Ilo on elää, ja jalkojenpäällä
uusia yritteit yhäti näällä
annettais roimast viel vuosia
-humputteit passaisi suosia.

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu