20050315-Ratas-rutua

Puntaroidaan, milloin mitä
funtsaamatta liioin sitä
eikä vaiva vähene
-ratkokohta lähene.
Ongelmat on, ryppyi tunnos
jois ei mikään täysin kunnos
riittämätön rutistaa
-ahtautta tulvii maa.

Miksi itkis saamatontaan
tummentumaa, naamatontaan
vaihtoehtoin puuttuissa
-kuormanlisäks muuttuissa.
Selittää ei suoraan kehtaa
ylimalkaan pelkäst vehtaa
ääripiirteit sormien
-lähel arjen normien.

Valotteit jää siinä tärkeet
uppeluksis uivat märkeet
hankaluutta kasaten
-ilon elkeit tasaten.
Jokaisella omat pulmat
terosärmät, veitsikulmat
yksinkannon paketis
-niuhosyttyy raketis.

Kun ei päätösvoimaa riitä
lenketteitä toisiins liitä
alust-saakka jurnutti
-motti mälsäst kurnutti.
Noissa hampais purtavana
itsevähyys surtavana
värssyt vääntyy mollille
-saldonseikat nollille.

Tätä yhtä, kumoonpainet
hölskyväistä harminlainet
päivätpäästään esillä
-rymyyvillä vesillä.
Henkipuolt se jurnu järrii
karahuttain ilmoil ärrii
nöyrtymä tuu kohitse
-ethän valu ohitse.

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu