Talvi näyttää sorealta pitkään jatkui, kylmänvalta aurinko nyt lämmittää -huurteen vähäks kämmittää. Maaliskuu jo taitekohdas loppupuolen, laskuunjohdas kevät keikkuu esille -juoksunoroi vesille. Pakkanen siis pitkääsorttii lievinnäl ei antais korttii öitä mielii halata -jonomuodos palata. Almannakka mittaa matkaa holotnoille, kohta hatkaa seikka tärkee yhä tää -keikkumaan ei paikal jää. Nyt jo päiväl reilust mittaa synkeyden, sivuunlittaa kelpaa lauhaa varttua -tilaisuuteen tarttua. Riisuskella paksut pompat ohkasempiin, näpein kompat tummanvärii taivosta -ylös harmaan kaivosta. Sit taas nuosee kasvu maasta lehtipuutkin , irti haasta purot sorjast solisee -immeet omiins molisee. Vuodenajat virkistävät tulevaiset tirkistävät yksitoikko katoaa -uutta eteen latoaa. Onnellista olla kyydis parhaimmillaan, ahaanryydis eliksiirii annetaan -muas kukin kannetaan. Ilomieltä alkaa löytyy ahonreunoil kun sit töytyy ukkonakin uunilla -täyttää torsons duunilla.
Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu