20050310-Keväimeenkeikkua

Omat puutteet kun ne tietää
haittojakin vähän sietää
ulkopuolla oloa
-tilannettaan noloa.
Miksi varroin, haaveöissä
kuvitteisii liikaa vöissä
alas tuolta tipahti
-nollakastiin sipahti.

Haavojansa parannellen
jonontaakse varannellen
sit kun kaikki ohitse
-vähyyksineen kohitse.
Eihän näillä lippu liehu
hyväksyväst kamut riehu
orvonanti selässä
-niukanhukkuu pelässä.

Ulompan ois valoo, mieltä
kannuksens jos hakis sieltä
edumpaakin tarttuisi
-älynkera varttuisi.
Luulemiset, luotaheittää
rosoisensa piiloonpeittää
naurunaamal, ilolla
-esit eivät pilolla.

Jähmeänä porukoissa
eihän viihdy vähää noissa
omaansyrjään sukeltaa
-selitteitä mukeltaa.
Teillä kun on tuhdit eväät
kirkkaammilta näyttää keväät
yhteyksii tarjolla
-meitä palkii varjolla.

Silti elää haluis pitkään
uhkakuvat, kaada mitkään
lahdenlaineis päilyjä
-edesauttaa säilyjä.
Kiitollinen kotivedest
harvemp nauttii tuosta medest
ylemmältä aholta
-säästyskelty laholta.

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu