20050304-Pätkäpötköä

Riimeissäni keventelen
egonhituu, leventelen
arjenvaralt olossa
-viihtyäksein kolossa.
Minneenmenot, poissa listalt
tuvassakin säästyy mistalt
harrasteita hakien
-alla kohtuulakien.

Ei must oisi tuomariksi
samaten, ei juomariksi
älyst etääl eletty
järkiperä teletty.
Geenit luullust sitäsorttii
ansainnut ei tehokorttii
millä mutkat suorenis
-osailuissa nuorenis.

Huonois kanneis, pitkäkesto
tunteja ei yksis sesto
joku hetki riittelee
-lenkkei toisiins liittelee.
Impulsseissa sukaillessa
kohtahetkes mukaillessa
mapit äkist täyttyvät
-nahan-alat näyttyvät.

Ympärillä toimitellaan
leipäns-eteen voimitellaan
aamuvarhain matkalle
tehtäväinsä jatkalle
Tupa-ukolt puuttuu sääntö
hyötyiseksi, ajankääntö
mielellään voi leikkiä
-etsiskellen veikkiä.

Sieluisest kyl ehdoit hereil
toinen juttu, hoituu kereil
mihin mieli uppoutuu
-käskyttömäst kuppoutuu.
Vaivat jos ei vääntämässä
kelkkaa ympär kääntämässä
monenmoisii nuuhitaan
-lähivesil ruuhitaan.

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu