20050216-Pitkästä aikaa

Soittokamu kävi meillä
ollut kauan, omilteillä
hauska juttu todella
-ennen siit kuin podella.
Velimies hän tarjos kyydin
anteleili samal ryydin
mukavuutta olentaan
-yhdenlaisen polentaan.

Tuoshan vieras taajamassa
kilometreist, ettei hassa
silti vuosii erossa
-näkemiselt verossa.
Yhtyeessä soiteskeltiin
markat haltuun voiteskeltiin
halval meni, tottakai
-röökirahat siitä sai.

Nuottejakin pakko ostaa
vaihtuvuutta, sillä nostaa
ettei kansa kaikonnut
-muual itseens paikonnut.
Rutunvaihdon tauti iski
sit jo liri kintul piski
nollamarkkaa taskussa
-hommelit ne laskussa.

Selviteltiin pienet velat
jo taas kiilsi olonhelat
tunnontakka lämmitti
-eteenpäisiin rämmitti.
Kasikympin tolpast ohi
huomisii ei miettii tohi
ylhäält neuvoi jaetaan
-päättömyyksii paetaan.

Iloa, ja harmaamnurjaa
sentti sentilt, kakkuu murjaa
vatsanpöhö turpoaa
-ärsyst liika urpoaa.
Ootetaan, jos löytyis keinot
etunviistoon sääntyis meinot
hirnuilis kuin hevonen
-lällynlötsy vähää en.




Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu