Heikkoa statusta kuka tääl kantaa nurisen käsitteen itsestä antaa luovien luimuillen polulle -väistyvän huomisens kolulle. Ihminen yrittää tinkejään täyttää useita keinoja rohkeesti käyttää siltikin sysätään sivulle -pääsemät ikuna vivulle. Joka ois ehdoton, onnisteenmalli etäällesiirtyä tuohan ei salli komennot kattavat pöytiä -niukentain haittojen töytiä. Aina jos alistuu, tehköhöt rauhas sirunkaanvertaa ei omassa kauhas miten siin jalan sais lankulle -normaalinopeeta kankulle. Porukanperäst jos jatkuvast vinnaa kauempaakatsoen taatusti pinnaa oikeinta etsiä touraansa -järkistä haastetta kouraansa. Lusmuillen pääse ei lähtviivan kohdal sivuhunsiirtyyn on pakosti johdal tällailla antinsa hukkailee -venosta kiville pukkailee. Elämä tarjoais mukavii matkoi jos vaan ei tule noit haittaistenkatkoi tippaa ei tutisten ohjata -luuloilla saanteja sohjata. Otetaan ilolta antoisii luokse siinä ei seinähän pahkisest juokse näkymät huomessa hyvenee -väylien vajaiset syvenee. Tuhrui näit tehdessä aukenee mieli kohtuusti kohenee esityskieli lahjat vaik jäänehet tipoiksi -riittänee jousisen vipoiksi. Rakenteinrajoilla kun sitä puuhaa astians ääriltkin hetkittäin nuuhaa pakkokin uusista hakea -vaikka ei löytäne lakea.. Pentti Pohjola 20050321 (20050321) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu
Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu