20050203-Muusia myllystä

Kunkin tääl aikansa viirata pitää
siinä juur pätkässä, ehtiyt itää
muuten on kontturit kumossa
-tyhjien haaveitten lumossa.
Onnistusprosentti, mikäpä milloin
funtsailla tuota saa, aamuin ja illoin
enemmist kuvitteet heitellä
-arkisil, piilohon peitellä.

Jokaisel suotu ei leikkaavaa järkee
muutenkaan, rynnimäin terävint kärkee
vajailla vauhdeilla hypätään
-siruset ilolla nypätään.
Moni on lähtenyt, nöyränä tullut
tajuumal, haasteensa puolesti hullut
ummessa silmin ne laitettu
-perillepääsemä taitettu.

Sietäis siis ällätä vaarojenvarjot
helinäperäiset, hopeantarjot
nousta voi pilviä mustina
-etäänny siinä sit lustina.
Yksin on ahtainta karsinas olla
turpoaa tyhjyyksist mölliksi polla
ellei saa henkistä tukea
-itseään juhlaiseks pukea.

Helppoa sivusta ohjeita antaa
erlaista, lyijyistä reppua kantaa
maailman ahdinko täytteenä
-vinkuranhaluista näytteenä.
Tietysti tajutaan omamme osat
ylempää annetut sydämenhosat
noinkin viel mutkia matkassa
-passelintasainen hatkassa.

Varmaankin edessä, roukkuja, notkoi
itsensäsuuntaisii, kipeitä motkoi
jälleen taas upposin uralle
-hommat kosk luisuivat kuralle.
Näytettäis sisumme, yllätteenvahvast
miten juur tartutaan ilojenkahvast
sorjilla sanoilla maustaen
-osuvil pälähteil taustaen.


Pentti Pohjola 20050321 (20050321) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu